Pituus paino taulukko: normaalipaino ja painoindeksi
Mikä on aikuisen normaalipaino eri pituuksilla?
Työikäisen aikuisen normaalipaino vastaa painoindeksiä 18,5–24,9, ja nämä rajat ovat samat naisille ja miehille. Esimerkiksi 165 senttimetrin pituudella tämä tarkoittaa noin 50,4–67,8 kilon painoväliä ja 180 senttimetrin pituudella noin 59,9–80,7 kiloa. Alla oleva taulukko kertoo, mihin painoluokkaan paino ja pituus laskennallisesti sijoittuvat. Se ei ole henkilökohtainen terveysarvio.
Painovälit pituuden mukaan 150–200 senttimetrissä
Etsi taulukosta oma pituutesi. Vasen painosarake kertoo normaalipainon alarajan (BMI 18,5) ja oikea sen ylärajan (BMI 24,9).
| Pituus | Normaalipainon alaraja (BMI 18,5) | Normaalipainon yläraja (BMI 24,9) |
|---|---|---|
| 150 cm | 41,6 kg | 56,0 kg |
| 155 cm | 44,4 kg | 59,8 kg |
| 160 cm | 47,4 kg | 63,7 kg |
| 165 cm | 50,4 kg | 67,8 kg |
| 170 cm | 53,5 kg | 72,0 kg |
| 175 cm | 56,7 kg | 76,3 kg |
| 180 cm | 59,9 kg | 80,7 kg |
| 185 cm | 63,3 kg | 85,2 kg |
| 190 cm | 66,8 kg | 89,9 kg |
| 195 cm | 70,3 kg | 94,7 kg |
| 200 cm | 74,0 kg | 99,6 kg |
Jos pituutesi osuu kahden rivin väliin, esimerkiksi 168 senttiin, kilovälisi asettuu lähekkäisten rivien väliin. Tarkan luvun saat laskemalla sen itse seuraavan osion kaavalla.
Ovatko naisten ja miesten painoindeksin rajat samat?
Aikuilla naisten ja miesten painoindeksin rajat ovat samat. Voit siis verrata omaa lukemaasi miehen lukemaan suoraan: BMI 23 on normaalipainoa kummallakin.
Sama rajaluku ei silti tarkoita samanlaista kehoa. Naisilla on keskimäärin enemmän rasvakudosta ja miehillä enemmän lihasta, joten samalla lukemalla kehon koostumus eroaa. Tämän vuoksi vyötärönympärykselle käytetään naisille ja miehille eri raja-arvoja, vaikka painoindeksin raja-arvot ovat yhteiset.
Miksi taulukko ei kerro yhtä ihannepainoa?
Taulukko näyttää painovälin, koska terveyden kannalta hyvä paino kattaa laajan alueen. 170-senttisellä naisella normaalipainon väli on lähes 19 kiloa, eikä sen sisältä voi osoittaa yhtä oikeaa naisen ihannepainoa.
Ihannepaino on arkikieltä, ja sen merkitys vaihtelee ihmisestä toiseen. Luustosi rakenne, lihasmassasi ja se, mihin keho rasvaa varastoi, vaikuttavat siihen, missä kohtaa väliä olosi on hyvä. Siksi normaali paino kannattaa ymmärtää vyöhykkeenä.
Miten valita itselle sopiva tavoitepaino?
Sopiva tavoitepaino on lukema, jonka pystyt ylläpitämään ilman, että syöminen tai liikkuminen muuttuu jatkuvaksi ponnisteluksi. Hyviä lähtökohtia ovat nämä:
- Katso, missä kohtaa painoväliä olet ollut aikuisiällä pitkään ja voinut hyvin.
- Huomioi vyötärönympärys: sen pieneneminen kertoo muutoksesta usein enemmän kuin kilot.
- Jos painosi on yli normaalialueen, jo 5–10 prosentin lasku lähtöpainosta parantaa monia terveysarvoja.
- Jos sinulla on pitkäaikaissairaus tai syömiseen liittyviä huolia, sovi tavoitteesta terveydenhuollossa.
Tavoite voi olla myös painon pysyminen ennallaan. Se on täysin kelvollinen tavoite, jos lukema on normaalialueella.
Miten taulukon painovälit on laskettu?
Painovälit on johdettu kertomalla BMI-raja pituuden neliöllä. 170 senttimetrin pituus on 1,70 metriä, jonka neliö on 2,89. Alaraja on 18,5 × 2,89 = 53,5 kiloa ja yläraja 24,9 × 2,89 = 72,0 kiloa.
Samalla tavalla on laskettu jokainen rivi, ja luvut on pyöristetty yhteen desimaaliin. Voit tarkistaa oman rivisi laskimella muutamassa sekunnissa.
Miten painoindeksi lasketaan?
Painoindeksi saadaan jakamalla paino kilogrammoina pituuden neliöllä metreinä. Lukema on sama riippumatta siitä, lasketko sen käsin vai laskurilla. Kaava ja sen nimi ovat peräisin 1800-luvulta, ja nykyiseen käyttöön se vakiintui 1970-luvulla.
BMI-kaava ja tarkistettava laskuesimerkki
Kaava on:
BMI = paino (kg) / pituus (m)²
Oletetaan, että painat 80 kiloa ja olet 175 senttiä pitkä. Laske ensin pituuden neliö: 1,75 × 1,75 = 3,0625. Jaa sitten paino tällä luvulla: 80 / 3,0625 ≈ 26,1.
Tulos 26,1 osuu ylipainon alueelle 25–29,9. Jos lasket itse, muista muuttaa senttimetrit metreiksi ennen neliöimistä. Yleisin laskuvirhe syntyy, kun pituus jätetään senttimetreiksi.
Mitä painoindeksilaskuri tarvitsee lähtötiedoiksi?
Painoindeksilaskuri tarvitsee vain kaksi lukua: pituutesi ja painosi. Mitä tarkemmat ne ovat, sitä luotettavampi tulos on.
- Pituus: mittaa seisten ilman kenkiä, selkä seinää vasten. Aikuisenkin pituus lyhenee iän myötä, joten nuoruuden mittaus ei välttämättä pidä enää paikkaansa.
- Paino: punnitse aamulla vessakäynnin jälkeen, kevyissä vaatteissa. Päivän mittaan paino vaihtelee helposti 1–2 kiloa nesteen ja ruoan vuoksi.
Useimmat laskurit on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Lapsille ja nuorille käytetään omaa menetelmää, josta kerrotaan jutun lopussa.
Mistä BMI:n nimi ja laskutapa ovat peräisin?
Laskutavan kehitti belgialainen tilastotieteilijä Adolphe Quetelet 1830-luvulla. Hän huomasi, että aikuisten paino kasvaa suunnilleen pituuden neliön suhteessa, ja käytti havaintoa väestön keskimääräisen ihmisen kuvaamiseen.
Nimen body mass index antoi yhdysvaltalainen fysiologi Ancel Keys vuonna 1972. Hän vertasi eri painoindeksejä ja totesi Queteletin kaavan kuvaavan kehon rasvaisuutta väestötasolla kohtuullisen hyvin. Alkuperä väestötutkimuksessa selittää, miksi mittari toimii ryhmillä yksilöä paremmin.
Mitä BMI-lukema kertoo painoluokasta?
BMI-lukema sijoittaa painosi yhteen vakiintuneista painoluokista, jotka ulottuvat alipainosta sairaalloiseen lihavuuteen. Luokka kertoo painon ja pituuden suhteesta. Se kuvaa terveysriskiä väestötasolla, ei sinun henkilökohtaista terveydentilaasi.
Missä kulkevat alipainon ja normaalipainon rajat?
Alipainon raja on 18,5. Sitä pienempi lukema tarkoittaa alipainoa, ja välillä 18,5–24,9 paino on normaalipainoa.
Lievä alipaino ei aina ole ongelma, jos paino on pysynyt samana vuosia ja olosi on hyvä. Alle 17:n lukema tai tahaton painon lasku on sen sijaan syy selvittää tilannetta, sillä alipainoon liittyy esimerkiksi luuston haurastumista ja vastustuskyvyn heikkenemistä.
Miten ylipaino ja lihavuuden asteet luokitellaan?
Suomessa käytetty luokittelu jakaa normaalipainoa suuremmat lukemat neljään portaaseen:
| BMI | Painoluokka |
|---|---|
| alle 18,5 | alipaino |
| 18,5–24,9 | normaalipaino |
| 25–29,9 | ylipaino (vanhemmissa lähteissä lievä lihavuus) |
| 30–34,9 | merkittävä lihavuus |
| 35–39,9 | vaikea lihavuus |
| 40 tai enemmän | sairaalloinen lihavuus |
Lihavuus alkaa lukemasta 30. Jos törmäät termiin lievä lihavuus, tarkista lähteen päivämäärä, sillä vanhemmissa suomalaisissa taulukoissa sillä tarkoitettiin nykyistä ylipainon aluetta.
Milloin painon muutos kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa?
Painon muutos kannattaa ottaa puheeksi, kun se tapahtuu tahattomasti. Nyrkkisääntönä on yli viiden prosentin muutos puolen vuoden aikana ilman selvää syytä, esimerkiksi 70-kiloisella noin 3,5 kiloa.
Puheeksi ottamiseen on hyvä syy myös, jos:
- lukemasi on alle 17 tai 35 tai enemmän
- painon nousuun liittyy väsymystä, hengenahdistusta tai nivelkipuja
- syöminen tai paino alkaa hallita ajatuksiasi
Vie vastaanotolle mukanasi muutama punnituslukema viime kuukausilta. Kehitys kertoo lääkärille enemmän kuin yksittäinen mittaus.
Mitä painoindeksi ei paljasta kehosta?
Painoindeksi ei kerro, mistä paino koostuu tai mihin rasva kehossa sijoittuu. Kaksi samanpituista ja samanpainoista ihmistä saa saman lukeman, vaikka toisella olisi enemmän lihasta ja toisella enemmän vatsaonteloon kertynyttä rasvaa. Vyötärönympärys täydentää kuvaa, ja uudetkin kaavat ratkaisevat vain osan ongelmasta.
Miten lihas, rasvakudos ja neste vaikuttavat lukemaan?
Lihas on tiheämpää kuin rasvakudos, joten lihaksikas ihminen painaa kokoonsa nähden paljon. Voimaharjoittelija voi saada lukeman 27 ja olla rasvaprosentiltaan hyvin hoikka.
Toisaalta kehossa voi olla vähän lihasta ja paljon rasvaa, vaikka lukema olisi normaali. Neste vaikuttaa myös: turvotus, kuukautiskierto ja suolainen ateria nostavat vaakalukemaa hetkellisesti. Kehonkoostumus selviää tarkemmin esimerkiksi kehonkoostumusmittauksella, vaikka kotivaa'an rasvaprosenttilukemat ovat vain suuntaa antavia.
Miksi vyötärönympärys täydentää painoindeksiä?
Vyötärönympärys kertoo, kuinka paljon rasvaa on kertynyt vatsan alueelle. Tämä rasva on yhteydessä muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, ja riski on koholla myös normaalipainoisella.
Mittaa vyötärö seisten, uloshengityksen lopussa, alimman kylkiluun ja lantion luun puolivälistä. Raja-arvot ovat:
| Riski kohoaa | Riski selvästi suurentunut | |
|---|---|---|
| Naiset | yli 80 cm | yli 88 cm |
| Miehet | yli 94 cm | yli 102 cm |
Näin painoluokka ja vyötärölle kertyneeseen rasvaan liittyvä riski pysyvät erillään: ensimmäinen kuvaa kokoa, jälkimmäinen rasvan sijaintia.
Korjaako niin sanottu uusi BMI perinteisen laskutavan puutteet?
Uusi BMI korjaa yhden puutteen, pituuden vaikutuksen. Oxfordin yliopiston matemaatikko Nick Trefethen ehdotti kaavaa 1,3 × paino (kg) / pituus (m)^2,5, koska perinteinen kaava liioittelee pitkien ihmisten ja vähättelee lyhyiden ihmisten rasvaisuutta.
Lyhyellä naisella uusi kaava antaa hieman suuremman lukeman kuin perinteinen. Kehon koostumuksesta se kertoo yhtä vähän, ja terveydenhuollon luokitukset perustuvat edelleen perinteiseen kaavaan. Vertaa siksi taulukoihin aina perinteisellä kaavalla laskettua lukemaa.
Milloin aikuisen tavanomaiset BMI-rajat eivät sovellu?
Tavanomaiset rajat 18,5–24,9 on tarkoitettu työikäisille aikuisille, joten niitä ei käytetä sellaisinaan ikääntyneillä eikä raskauden aikana. Kummassakin tilanteessa painoa tulkitaan omilla perusteillaan.
Miksi yli 65-vuotiaan painoa tulkitaan eri tavoin?
Yli 65-vuotiaalla terveen painon alueeksi katsotaan usein noin BMI 23–29. Ikääntyessä lihasmassa vähenee ja pituus lyhenee, jolloin sama lukema kuvaa eri kehoa kuin nuorempana.
Pieni ylimääräinen paino toimii myös varastona sairauksien ja leikkausten varalle, ja tutkimuksissa kuolleisuus on ikääntyneillä pienimmillään hieman normaalipainon ylärajan tuntumassa. Laihtuminen voi vanhemmalla iällä kuluttaa lihasta, joten tahaton painon lasku on syy keskustella lääkärin kanssa.
Miten raskaus muuttaa painon arviointia?
Raskauden aikana paino nousee vauvan, istukan, lapsiveden ja lisääntyneen veren määrän vuoksi, joten BMI-luokitus ei kuvaa raskaana olevan painoa. Lähtökohdaksi otetaan raskautta edeltävä painoindeksi.
Sen perusteella neuvolassa arvioidaan sopiva painonnousu. Normaalipainoisella se on yleisesti noin 11,5–16 kiloa, ja ylipainoisella tavoiteltava nousu on pienempi. Palaa tavanomaisiin rajoihin vasta useita kuukausia synnytyksen jälkeen.
Miten lapsen pituutta ja painoa arvioidaan?
Lapsen pituutta ja painoa arvioidaan suomalaisten kasvukäyrien avulla, joissa mittauksia verrataan saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin lapsiin. Ratkaisevaa on kasvun suunta useiden mittausten yli. Yksittäinen luku keskiarvotaulukossa kertoo vähän.
Miksi aikuisen painoluokat eivät sovi lapselle?
Lapsen kehon mittasuhteet muuttuvat koko kasvun ajan, joten sama painoindeksi tarkoittaa eri asiaa eri iässä. Terve 6-vuotias voi saada lukeman 15,5, joka aikuisella olisi alipainoa.
Siksi lapsen paino suhteutetaan pituuteen kahdella tavalla. Pituuspaino kertoo, kuinka monta prosenttia paino poikkeaa samanpituisten lasten keskiarvosta. ISO-BMI muuntaa lapsen painoindeksin aikuista vastaavaksi, jolloin voidaan käyttää aikuisten raja-arvoja. Irrallinen lapsen pituus ja paino taulukko antaa keskiarvon, mutta se ei kerro, kasvaako juuri sinun lapsesi omaa käyräänsä pitkin.
Miten lapsen kasvukäyrää luetaan?
Kasvukäyrästä katsotaan, pysyykö lapsen pituus samalla käyrällä ajan mittaan. Pituutta kuvataan keskihajontalukuna, esimerkiksi +1 tai −0,5, joka kertoo, kuinka pitkä lapsi on ikätovereihinsa verrattuna.
Käyrältä luetaan myös:
- Suhteellinen pituus: lapsen pituutta verrataan vanhempien pituuksista laskettuun odotuspituuteen.
- Pituuskasvun muutos: alle 1-vuotiailla seurataan 3–9 kuukauden jaksoja, vanhemmilla lapsilla 1–3 vuoden jaksoja.
- Paino: imeväisellä kilogrammoina, myöhemmin pituuspainona tai ISO-BMI:nä.
Kun lapsen kasvu seuraa tasaisesti omaa linjaansa, hän kasvaa hyvin, vaikka olisi luokan lyhyin.
Milloin kasvusta kannattaa keskustella neuvolassa?
Neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa kannattaa keskustella, jos lapsen kasvu poikkeaa aiemmasta linjastaan. Tyypillisiä tilanteita ovat pituuskasvun hidastuminen niin, että lapsi laskee käyrältä toiselle, tai painon nopea nousu tai lasku.
Neuvolan terveydenhoitaja tekee mittaukset kasvuseulan mukaan ja ohjaa tarvittaessa lääkärille. Jatkotutkimuksissa selvitetään esimerkiksi keliakiaa, kilpirauhasen toimintaa tai kasvuhormonin puutetta. Kotona mitatut lukemat ovat hyvä lisä, kun kirjaat ne päivämäärän kanssa ja otat mukaan käynnille.